Päivä4 | Lebanon - Sapulpa

Päivä4 | Lebanon - Sapulpa

456km | +24 - +35 | ei pilviä taivaalla tänäänkään... :]

'Go West' tapasi ensimmäisellä PeterPanBiken Route66 -matkalla ollut Kalevi Linko sanoa joka aamua. Tänään tarkistimme öljyt viittä vaille seitsemän ja seitsemältä lähdimme west nauttimaan aamun viileydestä... ja päivän ensimmäisen ajotunnin sitä riitti. Kahdaksalta pysähdyimme Missourin Springfieldiin aamiaisella ja sen jälkeen lämmöt olivat loppupäivän kohdallaan... :)

Raimo ajaa urhoollisesti vuorellisella nahkatakilla päivästä toiseen koska miesten kokoa olevaa pitkähihaista t-paitaa ei ole löytynyt... ja Raimo on luonnostaan sen verran cool, että taitaa viilentää itse itseään. Esalla kuluu limua ja mehua reilusti enemmän kuin muilla kun Esan Gold Wingissa on VW kuplan konepellin kokoinen plexi, jonka takana ilma virtaa likimain yhtä paljon kuin umpikuplassa flekti ja ikkunat kiinni.

Missouri vaihtuu aamupäivällä Kansasiksi, jossa pakolliseksi pysähtymiksi on muodostumassa Melba Motormouthin (Melba Moottoriturvan) museohuoltamo / ravintola / matkamuistomyymälä -yhdistelmä. Melba kuulu ihmisiin, jotka myisivät eskimoille jääkaappeja ja beduiineille hiekkaa tarpeen vaatiessa. Galenassa on silti vielä työsarkaa. Kaupunki on yksi niistä monista Routen varrella olevista kaupungeista, joita hallitsee tunnelma 'maailman loppu meni eilen, mutta so what' ... belitzeläiset viihtyisivät Galenassa?

Päivän kulttuurikohde on vanhin käytössä oleva pätkä Route. Yhden kaistan levyistä osittain hiekan päällystämää tietä ei ole enää kuin viitisen kilometriä, mutta antaa hyvän kuvan millainen Route66 oli alkumetreillä kun se oli saanut ensimmäisen päällysteen.

Koneet sammuvat tänään Sapulpan Super8'n pihaan hyvässä ajassa... ja mikäs pojilla mielessä? ... uima-allas ja kylmä Budwaiser tietty... :)

---

Yläkuva; Marple Cafe. Aamiaispaikkamme Springfieldissä... tämä oli kuin Enfield... ei turhia muutoksi 50 vuoteen... aitoa asiaa.

Toiseksi ylin; Konepyöräkuljettaja P HD'n lisävalon muotoilemana.

Keskellä; Antti ja Antin uusi onnellinen R66 hattu.

Toiseksi alin; Erillainen nuoremme Esa ja Esan hulppea Gold Wing. Matkan jälkeen pyörä lähtee kontissa Suomeen.

Alakuva; Raimo kaartamassa vanhilla käytössä olevalla Route66'n pätkällä.

Päivä3 | Sprigfield - Lebanon

Päivä3 | Springfield - Lebanon

496km | +26 - +29 | Aamu-, päivä ja ilta-aurinkoista

Jos sään puolesta on olemassa täydellinen ajopäivä, niin tänään oli sellainen. Ei kuuma ei kylmä... tasaisen sopivaa ja tiet Illinoisin jälkeen mukavaa mutkaa ja kumpua vehreissä maisemissa. Olisi sitä paljon kurjemmankin ammatin voinnut keksiä itselleen.

Koneet hörähtävät aamulla kello kahdeksan käyntiin. Puoli kahdeltatoista parkkeeraamme Mississippin rannalle, päivän kulttuurikohteemme, Eero Saarisen Gateway Archin viereen. Sitä ennen oli pieni kävelyretki Chain Rock Bridgelle, joka vanhaa Routea ja nyt ainoastaan jalankulkijoiden ja fillaristien käytössä. Osavaltio vaihtuu keskellä siltää Mississippin päällä.

Vaikka minulla on periaatteena että en maksa aurinkolaisesta 15 dollaria enempää, niin se periaate täytyy muuttaa muotoon, en maksa aurinkolaseista 15 dollaria enempää enkä osta enää yhtään muovisankaisia aurinkolaseja. Eilen aamulla EagleRidersilta ostamani 14,99 lasit eivät kestäneet päivää pidempää. Lämpö laajentaa linssejä sankoja enemmän ja sankat linssien ympärillä sanovat poks.

Iltapäivä etenee rennosti Missourin maisemissa... juoma tauko siellä, toinen täällä ja yksi Jesse Jamesin museolla. Lebanon ja sen legendaarinen Munger Moss Motelli on kohdalla kuudelta. Pari tuntia aikaa uima-altailla ja nauttia amerikkalaisia virvokkeita... Esa nauttii Coronaa, me muut Budwaiseria... kaikki uima-altaasta. Niin se on, elämän tarkoitus on ajaa moottoripyörällä... ;)

Yläkuva; Jukka sanelee, Teemu kirjoittaa viestiä. Kaveri toisen pelastaa. Jukalla ei ole toimivaa puhelinta. Teemulla ei rahaa... :]

Toiseksi ylin; Jukka ja Hannu toista kilometriä pitkän Chain Rock Bridgen tax free alueella.

Keskellä; Hannu, Raimo ja Teemu Gateway Archin alla. Ylös olisi ollut kahden tunnin jono. Jätimme seuraavaan kertaan.

Toiseksi alin; Jesse Jameksen kotikulmilla. Jesse ei ollut paikalle mutta Jessen museo oli.

Alakuva; Hannu ja Antti Munger Mossin uima-altaassa.

Päivä2 | Chicago - Springfield

Päivä2 | Chicago - Springfield

387km | +29 - +35 | aurinkoista aamusta iltaan... :)

Aamu herätys ei tuota vaikeuksia aikaeron vuoksi... kaikki hereillä viimeistään kuudelta. Teemun visa sen sijaan ei ole hereillä. Sitä ei löydy mistään, ei itseasiassa löytynyt enää illalla. Todennäköisin katoamispaikka British Airwaysin lentokone. Kortti kiini ja menoksi. Teemu Jukan armoilla... :) ... käteistä Teemun lompakossa 20€.

EagleRidersin ovenrivassa olemme puoli yhdeksältä... yhdeksältä alkaa tapahtua ja kolme varttia myöhemmin olemme liikkeellä. Nokat kohti Chicagon keskustaa ja Routen alkupisteeseen Michigan järven rannalle. Järven rannalla lähtökuvat ja kohti Santa Monicaa. Yhdellä reilun parinkymmenen kilometrin eksymisellä trippeihin kertyy 240,8 mailia, 387km.

Päivä on hothothot... puolipilvistä kestää taksimatkan vuokraamolle ja siinä se. Konepyörät pelaavat kuten niiden kuuluu pelata. Ainoastaan Raimon tyhjäkäynti välillä hakusessa. Oman Electrani sarvissa viosi vatkata kanamunan sen seisoessa tyhjäkäynnillä liikennevaloissa... :) ... mutta vatkaus on harrikassa ominaisuus, ei vika.

Päivän kulttuurikohteemme, Abraham Lincolnin kotitalo tulee katsottua vaikka pojat vähän sitä mieltä, että eikö sitä voisi vilkaista ohi ajettaessa. Suostuvat kuitenkin jalkautumaan viideksi minuutiksi... :) ... Lincolnin kotitalolta on enää reilu viisi minuuttia päivän päättärillemme Route66 -hotellille. Tällä kertaa eivät olleet antaneet huoneitamme pois. Luettava positiiviseksi asiaksi. Nyt uima-altaan kautta syomään.

Yläkuva; Trike vuokraamon pihalla... miten se menikään... ensin on moottoripyörä, sitten harrikka, sitten traikki, sitten rollaattori ja lopuksi rullatuoli... ;)

Toiseksi ylin; pojat tarkkana kun Joe selvittää HD'n öljynsyönnin saloja.

Keskellä. Virallinen lähtökuva. Ainoastaan Antti arveli että näyttää ilman kypärää paremmalta. Konepyöräkuljettajat vasemmalta alkaen; Esa Huttunen, Raimo Saarinen, Hannu Leppäkorpi, Teemu Fagerlund, Antti Raitanen ja Jukka Forsman.

Toiseksi alin; yksi keino houkutella asiakkaita pysähtymään ravintolan kohdalla... ja mehän pysähdyimme.

Alakuva; käy se ikkunanpesu näinkin... ;)

Päivä1 | Chicago

Päivä1 | 26.6.2009 | Chigaco

+28 - +34... aurinkoa aamusta iltaan :]

Täällä ollaan. Ameriikan ihmemaassa ja ryhmä koossa. Matkaan lähdössä pieni yksityisryhmä; Antti Raitanen, Teemu Fagerlund, Jukka Forsman, Raimo Saarinen, Esa Huttunen ja Hannu Leppäkorpi. Esa saapui iltapäivällä omalla Gold Wingillään Miamista. Loput British Airwaysin lentokoneella Lontoosta. Pojilla kävi huono onni Lontoo - Chicago lennolla... kaikki joutuivat business luokkaan koneen ylibuukkauksen vuoksi... ;) ... ja yhtä huono onni minulla kävi eilen, mutta kestimme sen kaikki kuin kunnon motoristit.

Itse tulin Amerikan kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin eilen (Suur-Chicagon alueella väkeä noin kahden Suomen verran). Päivällä kävin vuokraamossa täyttämässä blanketin jos toisenkin ja huomenna kaikki valmiina lähtöön. Eikun unimaahan katsomaan oman harrikan kuvia... ;)